Virkistys- ja retkimelontajaos 2000
Suomen Kanoottiliitto
 

MELONTAKURSSIOHJAAJIEN TAPAAMINEN LAHDESSA 13-5-2000

Tapaamiseen osallistui 63 henkilöä. Aluksi kuultiin kouluttaja Matti Sorsan esitys liikuntataidon opettamisen ja oppimisen periaatteista, sitten jakaannuttiin työryhmiin miettimään melontakursseja ja niiden tilanteita erityisesti melontaseurojen näkökulmasta ja lopuksi harjoiteltiin uimahallissa melontatekiikoiden ja pelastuksien opettamista.

Tiivistelmä esityksistä

1. Liikuntataidon opettaminen ja oppimisen periaatteita
2. Työryhmien esitykset
3. Uimahalliharjoittelu

Lisätietoja kurssiasioista:

1. Liikuntataidon opettaminen ja oppimisen periaatteita

Matti Sorsa,  MS-Ikiliikkuja ja Suomen Kuntourheiluliitto:

Kaikki kurssit ovat kipinöitä aloittaa harrastus. Kurssi joko innostaa tai sammuttaa kipinän. Luento käsitteli melko tiiviisti uudehkoja ajatuksia oppimisesta ja opettamisesta, erityisesti liikuntataidon oppimisen ja opettamisen näkökulmasta.

Alla on selvitetty erilaisia oppimiseen ja opettamiseen liittyviä termejä, joita voi kurssitoiminnassa hyödyntää.

Liikuntataidon opettamisessa keskeistä on saada mahdollisimman paljon harjoitteita eli toistoja käytettävissä olevalla välinemäärällä ja ryhmäjaottelulla.
Harjoitteet sekä motivoivat että parantavat siten oppimista. Miten ideoida kurssi siten, että harjoitteet kasvavat? Mitä valintoja voidaan tehdä edesauttaaksemme oppimista?

- Opetusryhmien määrittely vaikuttaa keskeisesti  harjoitteiden määrään:

Esimerkkinä pallon heitto neljän hengen kesken: yhdellä pallolla ehditään minuutissa muutamia  toistoa, mutta jakamalla oppilaat pareihin ja antamalla kullekin parille pallo eli harjoitteluväline toistojen määrä kasvaa merkittävästi.

4 ihmistä sai yhdellä punaisella pallolla neljä kosketusta palloon eli harjoitetta minuutissa

neljä ihmistä ja kaksi punaista palloa tuotti parikymmentä kosketusta palloon eli harjoitetta minuutissa.

- Kirjallisuutta: Gordon Dryder-Vos: Oppimisen vallankumous - ohjelma elinikäistä oppimista varten ja Barbara Prashnig: Eläköön erilaisuus - Oppimisen vallankumous käytännössä.

- (Melonta)kurssia suunniteltaessa on useita eri tavoitteita eri tasoilla: esimerkiksi liitto voi tavoitella lisää melojia ja oikeaa tekniikkaa, seura turvallisuutta, kaluston oikeaa käsittelyä, lisää jäseniä ja aktiivisuutta, kouluttajaksi suostuvat vapaaehtoiset huvia, koulutusta, jakaa harrastustaan,  pätemisen tunnetta ja kurssilaiset hakevat esimerkiksi  lajiin tutustumista, uutta puolisoa, tekevät haavettaan todeksi. Näistä eri tavoitteista syntyy ajatus, mitä pitäisi kurssilla eli  oppimistapahtumassa  tapahtua. Kouluttajalle on tärkeää tietää mitä seura häneltä haluaa, ja seuran taas liiton toiveet. Loppukäyttäjän eli kurssilaisen tunnelmat syntyvät kaikista näistä odotuksista ja tavoitteista, siitä mitä ja miten hänelle opetetaan melontaa.
 

Oppiminen tapahtuu oppimisympäristössä opettamalla. Kouluttaja voi joko vahventaa tai heikentää oppimista erilaisilla valinnoilla oppimisympäristössä ja opettamisessa.  Oppiminen on jatkuvaa ja keskeisintä siinä on mallioppiminen. Oppiminen on tehokkainta, kun se on hauskaa ja tarjoaa sosiaalisia kontakteja

Oppimisen edellytykset oppilaalla
- motivaatio
- oppimisen asenne: kuuntelee, keskittyy, havainnoi ja ajattelee mitä tekee

Koulutustilanne on luotava
- ryhmän hallinta: ryhmän säännöt, esim. pilli, huomion saaminen
- oppimistilanteen ja ympäristön luominen
- herätettävä kiinnostusta
- häiriötekijöiden poistaminen
- mikä on kohderyhmä (esim. lapset vai  aikuiset, ammattilaiset vai huvittelijat)
- kun jaetaan ohjeita:  kaikki näkevät ja kuulevat ja ymmärtävät +  kun näytät et puhu

Kokemalla ja tekemällä oppii.
Ihmisillä on erilaisia oppimistyylejä. Tutkitusti useimmat oppivat tekemästään ja kokemastaan eniten, sitten kuullusta ja vähiten luetusta.

Oppimisvaikeudet liittyvät usein stressiin. Poistamalla stressi myös oppimisvaikeudet katoavat. Hyvä esimerkki oli kaatumisen pelko melontakurssilla. Jos pelko onnistutaan poistamaan, rentouden myötä kurssilainen oppii nopeammin ja helpommin.
- esim. palelu luo stressiä, heikko tai puuttuva uimataito jännittää

Oppimista voi tukea selvittämällä ja kyselemällä
 - oppilaan ajattelua (mitkä olivatkaan pääkohdat melanvedossa?)
 - tuntemuksia (miltä tuntui mennä kanoottiin?)(miten tasapaino piti?)

Oivaltava oppiminen on yksi oppimisteoria, jonka mukaan kaikki ovat lahjakkaita. Kurssin (ja kouluttajan) tehtävä on tällöin luoda oppimisen edellytykset opetustilanteessa ja rentouttaa.

Oppimisympäristö on
- fyysinen ympäristö
- henkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö
 - pelko (mitä muut ajattelevat minusta tai suorituksestani?) on este oppimiselle
- kouluttajalle ensihetket ovat tärkeät, kun tavoitteena on ryhmä, jossa uskalletaan yrittää ja epäonnistua

Ryhmähenki
- kouluttaja luo myös ryhmähenkeä: muokkaa asenteita ja luo yhteisiä kokemuksia.
- Ryhmähengen luomiseen kannattaa satsata.
- Kun kyse ei ole kilpaurheilusta, positiivinen asenne  kannattaa omaksua heti, ja yhdessä olon hauskuutta voi aina korostaa.

Oppimisilmastoa luo ja siihen vaikuttaa kouluttajan
- persoona
- tapa opettaa
- tapa kuunnella
- tapa antaa palauteta
- tapa laittaa ihmiset keskustelemaan ja tekemään keskenään

Opettajan rooli
Kouluttajan rooli on muuttunut opettajasta ohjaajaksi ja oppimistilanteiden sekä sopivien harjoitteiden tuottajaksi. He ovat nykyään auttajia ja ohjaajia, joille lajitietous on plussaa.

Oppimistilanteen luonti:
- luodaan tilanteita jotka luonnostaan innostavat oppimaan
- yhteinen kokemus
- turvallisuus
- oppimistilanteessa vaikuttavat
            1 ohjaustilanteen hallinta (aito, rehellinen, kuunteleva, kannustava, vastaanottavainen, hyvä esimerkki)
            2 ryhmän hallinta (ryhmän jäsenten väliset suhteet, säännöt, tunne, oikeudenmukaisuus, kannustus)
            3 oppiaineksen eli melonnan hallinta (myös vertaisohjaajat ok., jos joku kokeneempi on mukana)
            4 opetustavan hallinta
            5 opetuskokonaisuus
- Sanaton viestintä vahvempi kuin sanallinen!
 

2. Työryhmien tehtävien purku - tiivistelmät

Kurssiohjaajatapaamisen osallistujat jakautuivat työryhmiin ja käsittelivät erilaisia kurssin liittyviä aiheita. Tiivistelmät aiheista ovat alla. Tätä ennen oli keskusteltu yleisesti melontakursseista, joten monet siinä esiin nousseet asiat eivät ehkä tulee kirjatuksi esityksiin. Melonnan peruskurssin suositus sisältää kuitenkin ne asiat.

Vammaisten melontakurssit
- kaikki eivät ehkä pysty aktiivisesti melomaan
- avustajat
- apuvälineet
- perhekeskeisyys

Yhteyksiä voi ottaa vammaisten liikuntaliittoon neuvojen  saamiseksi.

Nuorisokurssien erityispiirteet
- pitkäpinnaiset ohjaajat paikallaan
- ei saa pakottaa
- "vaarat" ilmoitetaan ennalta, tieto lisä turvallisuuden tunnetta ja våhentää jännitystä
- mieluiten ei vanhemmat mukana seuraamassa kurssia
- turvallisuus tärkeää, esim. aina aukkopeite kajakissa
- tärkeimmät varusteet: vaihtovaatteet, pyyhe, ruoka, juoma, mela, aukkari, liivit,  kypärä

Ryhmän vetäminen vaikeissa oloissa
- ennakointi on keskeisintä, jotta hankalissa oloissa selvitään (vaikka sinne ei pyrittykään)
- etukäteisinformaation oikeellisuus ja riittävyys
- melontaseuran turvasuunnitelma ja kurssin pelastussuunnitelma
- vetäjien lukumäärä, tiedot, taidot ja asenne, paikallistuntemus, varallaolijat
- toteutus: toiminta? ja merkit
- tunnistettava vaikeuksissa olevat: hiljenevät tai outoilevat
- varusteet: aloittelijalta ei voi odottaa täyttä varustusta. Vetäjällä on MKL:n ohjeen mukaiset varusteet, ja esim.  seuran turvapussi, sisältäen varavaatteet, melarukkaset, hypotermiapussin ja ea-välineet
- joustavuus suunnitelmien ja aikataulun suhteen: KOSKA, MITEN ja MISSÄ melomaan
 

Sääolot
- tuuli vaikuttaa joukon kasassa pysymiseen, ääni katoaa, merkinanto vaikeata. Suosituksia tuulirajoista on vaikea antaa, sillä niihin vaikuttavat vesistö, kalusto, ja taidot.
- huonossa säässä ratkaisuja voivat olla esim. muodostelmamelonta, vetäjien märän lisäys, äkkiä rantaan (esim. ukkosella)
- etukäteisinformaatio on tärkeätä

Kurssilaisten tasoerojen tasaaminen
- yleensä kurssilla tämä ero näkyy nopeimpien ja hitaimpien erottumisella joukosta
- tasoerojen vaikutukset:

o nopeammin oppivien turhautuminen,
o heikompien tai hitaammin oppivien  stressi
o turvallisuuden vaarantuminen
o ryhmänvalvonta vaikeutuu

Tasoerojen tasaaminen
- positiivinen palaute ja kannustus kaikille, miten antaa positiivista palautetta
- eteville lisätehtäviä esim. tekniikkaharjoittelua odotellessa
- varusteiden valinnat, esim. kaksikkojen käyttäminen
- ryhmäjako kahtia, jos riittävästi ohjaajia
- asioista ja aikatauluista tiedotus ennalta kaikille
- ryhmässä toimimisen velvoitteet selvitetään osallistujille
- heikommat tuulen suojan puolelle, vahvemmat tuuleen
- nopeimmille lisälenkkejä näköpiirissä turvallisilla vesialueilla
- hinaamisella tahdin tasoitus
- hitaimmat kärkeen (stressi pois jos määräävät tahdin)
- ryhmän yhteishengen edistäminen
- miksi hitaampi? ovatko säädöt kohdallaan, voiko korjata tauolla?
- riittävät tauot
- epäonnistumisen tunteen välttäminen (tarkoitus on että kaikilla on kivaa)

Hyvä kurssi-ilmapiiri
Hyvin suunniteltu kurssi

 - ennakkoinfo
 - ohjaajien roolit ja työnjako
 - turvasuunnitelmat kaikkien ohjaajien tietoon
 - puitteet ja varusteet kunnossa

Kurssilaisten vastaanotto

 - eka kohtaaminen  positiivinen
 - opettajien ja kurssilaisten esittely
 - kurssisällön ja turvasuunnitelmien esittely
 - säännöt

Kurssilaisten huomioiminen kurssin aikana

 - taitojen tunnustaminen
 - kalusto käyttäjän mukaan
 -tasapuolisuus
 - avoin ilmapiiri, kysely helppoa
 - edetään hitaampien ehdoilla ryhmässä
 - annetaan palautetta

Ohjaajien taidot

 - opetustaito
 - osataan asioita: oikea tekniikka, asento,
- ohjaajat innostuneita ja positiivisia, rauhallisia (tekniikka, huumori, uusia ja vanhoja ohjaajia sekaisin)
 - pysytään asiassa
 - erilaisia oppijoita, erilaisia opetustapoja


Ongelmatilanteita kurssilla
poimittiin työryhmän osallistujien käytännön kokemuksista
- sairaudet: kehotetaan kertomaan nimetylle ohjaajalle (e i julkisesti tarvitse)
- ylipainoinen oppilas: sopivat varusteet ja kanootit
- huonokuntoinen oppilas: ei liian pitkiä reissuja
- kaatuu eikä  irtoa kajakista: irrotetaan (harjoiteltiin hallissa) ja harjoitellaan valvotusti kaatumista, varmistaen varusteiden sopivuuden jotteivät jää kiinni.
Perusratkaisuja
- ohjaajat aina lähellä
- riittävät tauot ja häntätuki vesillä

Kuinka valita sopivat ohjaajat
- kuka päävetäjä ?
- kutsu kaikkien kurssin ohjaajien kokoontumiseen seurassa
- sitoutuminen ohjaamiseen kurssilla + varaohjaajat (kaikilla yhteystiedot)
- päävetäjällä voi sopimuksen mukaan olla erityinen rooli, esim. tarkkailija, aikatauluttaja...

PELASTUSSUUNNITELMA melontakurssille
1. ollaan suojaisissa oloissa lähellä rantaa (perustilanne kurssilla)

Kaatumisen varalta
o neuvotaan etukäteen poistuminen kaatuneesta kajakista
o ohjaajat antavat jatko-ohjeet kanoottiin kapuamisesta tai rantaan hinaamisesta
o pidetään kiinni kanootista ja melasta

2. kauempana rannasta

o ohjaajat pelastavat kajakkiin/kanoottiin
o jos ei onnistu, kajakin  päälle ja hinaus rantaan

3. virtaavassa vedessä

o etukäteen sovittu pelastuspaikka
o takaisin rannalle

- ohjaajilla oltava ea-taidot
- harjoiteltu jo alkeiskurssilla

Kurssilaisten pelastusharjoittelun ohjaus
Tavoitteet:

 - pelon poisto
 - turvallinen pelastautuminen
 - opetella hauskasti ja turvallisesti

Ympäristö: tuttu ja turvallinen

 - uimahalli (tuttu ympäristö)
 - hiekkarannat (miel. tuttu paikka)

Peruspaketti:

Teoria: todennäköinen katumistilanne: kajakkiin tai kajakista, kivien liepeillä, aalloissa tai peräaallot veneistä
 - pelisäännöt: merkinanto, kuka tekee mitä miten
 - miten kaadutaan, miten autetaan
 - varasuunnitelma
 Käytäntö:
 - ohjaajat näyttävät esimerkin:

  a aukkari auki, irrottatuutuminen kanootista/kajakista ja uinti rantaan
  b kajakkiin tai kanoottiin takaisin kiipeäminen
  c kajakin tyhjentäminen vesillä, rannalla ja laiturilla

 - apuvälineitä: snorkkeli, nenänipsu uimalasit, jos tarpeen.
 - VALVOTUSTI kurssilla

Vuokraus
Vuokraustilanteessa joudutaan antamaan kurssinomaisia neuvoja aloittelijoille, ilman että voidaan lähteä mukaan melomaan.
- vuokralleantaja: oltava  täysi-ikäinen ja tuntea periaatteet toiminnasta
- vuokraaja: asiakas, minne menossa,  saatava sovelias kalusto ja riittävä informaatio: aina liivit, miten pois kanootista, kajakista sekä pysyy kokeillessaan vuokralleantajan näkökentässä , jos on aivan kokelas.
- olosuhteet: suositukset, rajoitukset
-kalusto: mihin tarkoitukseen
 

3.  Uimahalliharjoittelu kajakeilla

Uimahallissa käytettiin kajakkeja, joissa oli joko välilaipiot tai kellukkeet. Hallilla harjoiteltiin seuraavia asioita ja niiden ohjaamista:

o pelastusuinti pelastusliivit päällä
o melontatekniikan ja sivuttainmelonnan opastusta, tuentoja ja niiden opettamista
o kaatuminen ja kaatumisharjoitus kurssille (nurin, aukkari auki, pinnalle varusteet yhä käsissä ja uinti rantaan)
o pelastukset kajakkien välistä ja sivusta sekä kajakin tyhjennys
o tajuttoman nosto
o hinaaminen