Se onnistui!

Marcus Weckman pitämässä kurssia Hangon symposiumissa. Erilaisia rinnakkaisia kurseeja oli 3-4 käynnissä kaiken aikaa. Kuva: Markku Kuittinen.

Se onnistui!
200 melojaa Hangon hietikoilla

Siitä puhuttiin ja huhuttiin koko talvi ja kevät, ja elokuussa se vihdoin toteutui: Hanko Sea Kayak Gathering 08 eli Suomen ensimmäinen suuri merimelojien symposium. Noin kaksisataa innokasta melojaa vietti onnistuneen viikonlopun Hangon vesillä ja rannoilla, kuunteli luentoja, osallistui kursseille ja opetteli uusia melontataitoja.

Hanko Sea kayak gathering (HSKG 08) järjestettiin 22.–24. elokuuta, jolloin paikalle kokoontuneet melojat saivat nauttia erinomaisista järjestelyistä ja hyvin suunnitellusta ohjelmasta – sääkin suosi ja oli ajoittain jopa kaunis. Itse asiassa ehkä hieman liiankin kaunis: ohjelmaan merkityt myrskymelonnan kurssit vaihtuivat teoriaopetukseksi, sillä Hankoniemellä ei tapahtumaviikonloppuna kovaa merenkäyntiä saatu kokea.

Melontasymposiumin järjestelyistä vastasi NIL Suomi, ja Benjamin Donner ja hänen tiiminsä olivatkin tehneet huipputyötä ja koonneet toimivan ohjelman. He myös huolehtivat siitä, että tunnelma pysyi korkealla koko symposiumin ajan.

Tapahtuma tarjosi monenlaisia kursseja ja esitelmiä, ja täytyy todeta, että niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin ohjaajat ja esitelmöitsijät todella osasivat hommansa.

Yrjö Lindroos kertoi pitkänmatkan melonnastaan Lyypekistä Helsinkiin, Mikko Suominen kajakista kapsäkissä. Jöns Aschan, moninkertainen ratamelonnan SM-mitalisti piti kurssin, jonka aiheena oli suoraan melominen.

– Melkoisen monella melojalla on vaikeuksia pitää vauhtia yllä, Jöns sanoi.

FREYA VEDESSÄ AAMUSTA ILTAAN

Keirron Tastagh on ammattimainen merimelontaohjaaja kotonaan Isle of Manilla. Hangossa hän piti useampiakin erilaisia kursseja, muun muassa siitä kuinka kajakilla hinataan ja kuinka kajakkia käsitellään vuorovesiolosuhteissa. Freya Hoffmeister opetti ja harjoitteli eskimokäännöksiä kaikkien kanssa, jotka häneltä oppitunnin halusivat. Niinpä Freya saikin seisoa lähes koko viikonlopun Hangon hiekkarannalla vyötäisiään myöten vedessä – onneksi nykyään on saatavilla hienoja kuivapukuja.

Eräänä iltahetkenä Freya kertoi kuvaesityksen kera Uuden Seelannin eteläsaaren ympärimelonnastaan. Hän on ensimmäinen nainen, jonka on onnistunut sellainen melontasuoritus tehdä. Joulukuussa Freya on jälleen lähdössä eteläisen pallonpuoliskon vesille; tällä kertaa hänen tavoitteenaan on meloa Australian ympäri.

PITKÄMATKALAINEN JOHANNAKIN POIKKESI

Benjamin Donner ja Jukka Linnonmaa ottivat perjantai-iltana pari ryhmää mukaansa yömelonnalle Hangon edustan vesille. Kyseessä ei ollut mikään leppoisa melontalenkki myöhäiskesän yössä, vaan tiivis ja keskittynyt kurssi siitä, kuinka yöaikana tulee navigoida.

Lauantai-iltana vuorossa oli juhlapäivällinen, ja pari tuntia ennen sen alkua lipui ruotsalainen Johanna Davidsson lahdelle, jossa melontasymposium järjestettiin. Johanna oli kiertymässä pitkän, Svinesundista Virojoelle ulottuvan melontaretkensä loppusuoralle. Sekä Ruotsin että Suomen rannikon melominen tietää noin 3600 kilometrin ja kolmen kuukauden urakointia. Johannan suomalainen kaveri Maija Pukkila oli samanaikaisesti melomassa jo Ruotsin länsirannikkoa pohjoiseen selviytyäkseen samalla tavalla omasta urakastaan. Johanna ja Maija ovat ensimmäiset naiset, jotka ovat meloneet Ruotsin ja Suomen rannikot yhteen menoon, ja Maija on luvannut kertoa Melojan lukijoille matkan vaiheista tarkemmin marraskuun numerossa.

Johanna ei todellakaan olisi voinut saapua Hangon melojatapaamiseen sopivammalla hetkellä. Hänet vastaanotettiin kuohuviinin ja kukkien kera, ja myös melojalegenda Yrjö Lindroos ilmaantui paikalle ja antoi Johannalle lämpimän halauksen – Yrjöhän oli aikanaan ensimmäinen, joka tuon matkan meloi.

ENTÄ ENSI VUONNA?

– Aloimme suunnitella tätä tapaamista jo pari vuotta sitten, kertoo Benjamin Donner. – Ajatuksena oli saada retkimelojia ja merimelojia kokoontumaan yhteiseen tilaisuuteen, ja tämä onnistuikin paremmin kuin osasin odottaa.

Benjamin sanoo, että järjestelyjen parissa ahertanut porukka on tehnyt töitä lujasti ja pitkän aikaa, ja kaikki ovat olleet mukana ilman korvauksia.

Entäpä ensi vuonna?

– Jaa-a, Benjamin sanoo ja empii hieman (hän on väsynyt pitkän viikonlopun jälkeen kun unikin on jäänyt vain muutamaan tuntiin). – No, jos ensi vuodesta uskalletaan jo puhua, niin silloin meidän on kyllä yritettävä panostaa tapahtumaan enemmän.

Mutta miten ihmeessä panostusta voisi vielä lisätä, kun tästä ensimmäisestäkin tapahtumasta tuli täysosuma?

Teksti: Henrik Westermark
– Suomennos Ilkka Pitkänen

Lisää HSKG -tapahtumaan osallistuneiden kuvia osoitteessa www.nilfinland.fi