Kanootit
Kanootti on yleisnimitys melottaville vesikulkuneuvoille. Kanootit jaetaan kaksilapaisilla meloilla melottaviin kannellisiin kajakkeihin ja yksilapaisilla meloilla melottaviin avokanootteihin (a).
Kanoottityypit
Kanootti on kehittynyt vuosisatojen ja -tuhansien kuluessa erilaisiin vesistöihin ja eri käyttötarkoituksiin parhaiten sopivaksi. Saatavilla olleet materiaalit ovat käyttötarkoituksen lisäksi ohjanneet ratkaisuja ja vaikuttaneet alusten muotoon. Kanootin uutta tulemista vauhdittivat modernit materiaalit, jotka sallivat kevyet ja lujat rakenteet ja halutut muodot.
Avomerellä kovissa olosuhteissa liikkuneet eskimot kehittivät kajakin apuvälineeksi pyyntiretkilleen ja liikkumiseensa. Joki- ja järvireittejä käyttäneiden intiaanien tuote vesillä kulkemiseen on avokanootti.
Nykyihminen on muuttanut nämä metsästyksen ja liikkumisen välttämättömät apuvälineet vapaa-aikansa kilpailu- ja liikuntavälineeksi, melonnasta on tullut harrastus. Samalla perusratkaisuista on muokattu lukemattomia eri tarkoituksiin sopivia kanoottimalleja.
Kajakissa on yksi tai useampi istuinaukko ja kannen alla tavaratilaa.
Poolokajakit (b) ovat 1-aukkoisia ilman peräsintä olevia ja melalla ohjattavia lyhyitä, ketteriä ja melko tasapohjaisia kanoottipooloon suunniteltuja kajakkeja.
Koskikajakit (c) ovat yleensä 1- aukkoisia helposti melalla ohjattavia ilman peräsintä olevia tasa- tai pyöreäpohjaisia kajakkeja. Eri koskimelonnan lajeihin, kuten slalomiin ja koskisyöksyyn, on kehitetty toisistaan poikkeavia kajakkityyppejä.
Kuntokajakit (d) ovat 1- tai 2- aukkoisia keveitä ja melko nopeita, mutta myös meri- ja retkikajakkeja kiikkerämpiä sekä pohjaltaan näitä enemmän U-muotoisia kajakkeja. Ohjaamiseen on ulko- tai alaperäsin.
![]() |
![]() |
Kilpakajakit (e) ovat 1-, 2- tai 4-aukkoisia pitkän vesilinjan ansiosta nopeita ja U-muotoisen pohjan takia myös kiikkeriä kajakkeja. Varpailla liikuteltava pinnaohjaus on kytketty alaperäsimeen.
Merikajakit (f) ovat yleensä 1- aukkoisia ja ne sopivat aallokossa liikkumiseen. Vesitiiviit laipiot ja kansinarut lisäävät turvallisuutta. Pohjan keskiosassa on yleensä loiva V- tai U-muoto, joka helpottaa suunnan muuttamista aallon harjalla. Keulan ja perän jyrkkä V-muoto tuo suuntavakavuutta, jota joissakin malleista vielä lisätään evän avulla. Merikajakkia ohjataan kallistamalla ja melavedoilla tai joissain malleissa myös peräsimellä.


