Melontatekniikka

Melaotteet

Riittävän leveä melaote helpottaa melomista, liian kapea ote tekee melomisen tehottomaksi ja raskaaksi. Ote on oikean levyinen, kun mela on nostettuna pään päälle ja kyynärvarsien ja olkavarsien välinen kulma on suora. Otteen pitää olla symmetrinen, molemmat kädet yhtä kaukana lavoista, eikä mela saa liukua sivuttain melonnan aikana. Jos melan lapa on epäsymmetrinen, niin lavan pitempi reuna on ylhäällä.

Oikean käden ote melan varresta on kiinteä. Oikea käsi kääntää tai "pyörittää" melaa ja vasemman käden ote sallii kierron (myös vasenkätisten kannattaa kokeilla oikean käden kääntöä ja opetella mieluummin se, vaikka vasurimelojakin on olemassa). Kiertoliikkeellä saadaan kumpikin melan lapa veteen oikeassa asennossa, sillä melan lavathan ovat ristissä toisiinsa nähden. Ristikkäin olevilla lavoilla pienennetään tuulen vastusta ilmassa olevaan lapaan. Melaote on mieluummin löysä kuin tiukasti puristava. Ojentavan käden otetta löysätään ja sormia lepuutetaan työnnön aikana.

Melominen eteen- ja taaksepäin sekä pysähtyminen

Melonnassa käytetään koko vartaloa. Veto lähtee jaloista asti ja siinä käytetään hyväksi vartalon isoja lihaksia ja vartalon kiertoa. Pelkästään käsivarsia käyttävä melontatyyli on raskasta ja väsyttävää. Veto alkaa mahdollisimman pitkältä edestä ja on kajakin suuntainen. Veto loppuu suunnilleen kyljen kohdalle.

Vedon kanssa samanaikaisesi tapahtuu vastakkaisella puolella ojennus, joka tehostaa vedon vaikutusta ja vie melan toisen lavan valmiiksi seuraavaa vetoa varten.

Melontaliike on rytmikäs ja sitä suorittavat lihakset rentoutuvat välillä ojentuessaan:

- Vetoon valmistuva käsi ojentuu suoraksi noin ohimon korkeudella, vartalo kiertyy eteenpäin vedon puolelle. Vartalo todella vain kiertyy vedon suuntaan, se ei kallistu eteenpäin.

- Mela menee veteen mahdollisimman edessä, vedon puoleinen jalka painuu vedon alkaessa jalkatukea vasten ja sormien ote melan varresta tiukkenee. Mela ei tee turhaa ilmavetoa ennen veteen menemistään. Vain melan lapa upotetaan veteen, ei melan vartta.

- Vedon aikana käytetään vartalon isojen lihasten kiertoliikettä ja vedon puoleisen jalan ponnistusta. Vetävä käsi pysyy suorana tai koukistuu korkeintaan hieman vedon loppua kohti. Veto on kajakin suuntainen.

- Ojentava käsi työntää melan vartta eteenpäin vedon aikana ja lisää näin vedon voimaa melan vipuvaikutuksella. Ojentava käsi hellittää otetta melan varresta, sormet avautuvat hieman ja ojentavan käden puoleinen jalka hellittää ponnistusta. Ojentavan käden ranne ei saa taipua mutkalle.

- Veto loppuu noin vartalon kohdalle ja vetävä melan lapa nousee vedestä samalla kun eteen ojennettu melan lapa puolestaan painuu veteen. Tässä vaiheessa kiinteän otteen käsi kiertää melan lavan oikeaan asentoon.

Taaksepäin melotaan yleensä varsin lyhyitä matkoja, etupäässä kajakkia käännettäessä tai peruutettaessa sellaisesta paikasta, missä ei voida kääntyä. Taaksepäin melottaessa ojentavan ja vetävän käden roolit muuttuvat, mutta melaa ei käännetä ympäri, vaan ote säilyy. Peruuttamisen turvallisuus varmistetaan katsomalla, että takana ei ole esteitä.

- Ojentava käsi on alhaalla ja ojentavan käden puoleinen melan lapa viedään veteen noin vartalon kohdalla tai taaempana. Ojentava käsi työntää vedessä olevaa lapaa kohti kajakin keulaa.

- Vetävä käsi on ylhäällä ja koukistuu vedon aikana enemmän kuin melottaessa eteenpäin. Vetävän käden aikaansaama vipuliike tehostaa melan liikettä.

Kanootissa ei ole jarrupoljinta. Kanootti pysähtyy itsestään veden vastuksen vaikutuksesta. Liikettä voidaan hidastaa ja pysähtymistä nopeuttaa vedessä paikallaan pidettävällä melalla. Nopein keino pysäyttää liikkuva kanootti on meloa liikesuuntaa vastaan. Eteenpäin liikkuva kanootti pysäytetään melomalla taaksepäin ja peruuttava kanootti melomalla eteenpäin.

Kääntyminen

Kanootin liikesuunta suhteessa veteen määräytyy siihen vaikuttavien voimien summana. Melan liike siirtää kanoottia eteenpäin, tuuli painaa myötäiseen ja pyrkii joko nostamaan keulaa tuuleen tai laskemaan sitä tuulen mukaan.

Vain veden suhteen liikkuvan kanootin suuntaan voidaan vaikuttaa ohjaamalla.

- Kajakin voi pitää suunnassa melanvetojen voimaa ja suuntaa muuttamalla. Voimakkaampi veto ulkokaarteen puolelta tai hieman suorasta linjasta ja kajakin kyljestä ulospäin suuntautuva veto kääntävät kajakkia.

- Liikkuvan kanootin kallistaminen vasemmalle kääntää keulaa oikealle ja päinvastoin. Kanoottia kallistetaan liikuttamalla lantiota, ei nojaamalla. Painopiste pysyy koko ajan kanootin yläpuolella.

- Peräsinkajakkia ohjataan painamalla sen puolen poljinta, jonne kajakin halutaan kääntyvän tai siirtämällä ohjauspinnaa siihen suuntaan, minne käännytään. Kääntyminen jatkuu vielä hetken ohjausliikkeen loputtuakin. Oikeaan suuntaan päästään lopettamalla polkimen painaminen tai palauttamalla pinna hieman ennen, kuin keula on halutussa suunnassa. Ylimenon voi tietysti korjata pienellä vastakkaissuuntaisella ohjausliikkeellä, joka vakauttaa suunnan.

- Nopein tapa muuttaa suuntaa on jarruttaa siltä puolelta, minne haluaa keulan kääntyvän. Käännös on helpointa tehdä aallon harjalla, kun keula ja perä estävät kääntymistä mahdollisimman vähän. Jarruttaminen vähentää tosin vauhtia ja kuluttaa turhaan voimia.

- Kajakin käyttäytymiseen tuulessa voi vaikuttaa muuttamalla evän asentoa tai kajakin painopistettä. Työntämällä evää enemmän ulos tai siirtämällä painopistettä perään päin vähennetään tuuleen nousemista.

Kanootilla joutuu myös siirtymään sivusuunnassa ja tätäkin kannattaa harjoitella.

Lähellä laituria voi ojentaa melan laiturilla olevalle ja vetää kanootin laiturin viereen. Meloja vetää aina itsensä laituriin, sillä liian innokas auttaja voi yllättää ja kaataa kanootin.

Sivuttaismelonta

Kajakkia voi liikuttaa sivusuuntaan myös melalla:

- Mela viedään veteen kajakin sivulla lapa kajakin kyljen suuntaisena. Alempi käsi on ojennettuna ja mela pystyasennossa. Alemmalla kädellä melaa vedetään kohti kanoottia ja vetoa autetaan ylemmällä kädellä. Kyljen lähellä käännetään melan lapa kohtisuoraan kanootin kylkeä vastaan ja se siirretään vedessä vedon alkuasentoon.

- Liikkeen voi myös muuttaa kanootin kyljen suuntaiseksi tai käyttää välimuotona kanootin sivulla melalla tehtävää kahdeksikkoa. Melan lapa on koko ajan vedessä ja mela pystyssä. Kahdeksikon pitkillä sivuilla painetaan melaa kanoottia kohti lapa kanootin kyljen suuntaisena, lyhyiden lenkkien kohdalla käännetään melan lapa kanootin kylkeä vastaan kohtisuoraan ja siirretään mela kauemmas kanootista. Kanootin kyljen suuntaisesti vedetään melaa edestakaisin muuttamalla lavan kulmaa.

Laatija: Pekka Kuha/14.11.99