Rantautuminen luonnonrantaan
Meloja liikkuu vapaasti vesistössä eikä ole rantautuessaan sidottu satamiin tai laitureihin. Rantautumispaikka on kuitenkin valittava niin, että ei aiheuteta haittaa tai häiriötä luonnolle eikä rannalla olijoille. Lintujen pesimäsärkät, armeijan alueet sekä mökki- ja uimarannat on jätettävä rauhaan.
Tiheä ruovikko, upottava mutaranta, liukas kallio tai louhikko ovat rantautumisen kannalta vaikeita ja joskus epämiellyttäviäkin. Näissä on vaarana kaluston rikkoutuminen, kaatuminen tai varusteiden likaantuminen.
Helpointa rantautuminen on kovapohjaiseen matalaan veteen tai hieman vedenpinnan yläpuolella olevalle rantapenkereelle tai kivelle. Joskus voi kanootin meloa suoraan rantaan ajautuneiden ruokojen päälle tai pehmeälle hiekalle.
Ennen rantautumista on seurattava aallokon vaikutusta ja myös muuta vesiliikennettä. Yllättävä aalto voi kaataa rantautujan, kastella ikävästi tai paiskata kanootin kiveä vasten. Jos mahdollista, niin rantautumispaikka valitaan suojan puolelta.
- Varsinkin isoaukkoisesta kajakista voi nousta ja siihen voi mennä matalassa vedessä haara-asennosta jalat kajakin molemmin puolin. Kajakista noustaessa jalat nostetaan istuinaukon reunojen yli ja ponnistetaan suoraan istuimelta kyykkyyn ja siitä seisomaan. Vastaavasti kajakkiin mentäessä laskeudutaan haara-asennosta suoraan istumaan ja sitten nostetaan jalat kajakin sisälle.
- Matalasta vedestä voi kajakkiin mennä kuten laiturilta, ensin toinen jalka lähelle keskiviivaa ja sitten toinen viereen ja kyykyn kautta istumaan. Mela on poikittain aukon etureunassa toinen lapa pohjaan tai rantaan tukien. Mela lukitaan paikalleen puristamalla toisella kädellä melaa ja aukon reunaa. Rannan puoleinen käsi on melan puolivälissä ja painopiste hieman rannan puolella.
- Kajakkiin pääsee kuivin jaloin, kun kajakki on rannan suuntaisena ja kun tukee melan poikittain aukon takareunasta rantapenkalle tai kivelle. Mela lukitaan aukon takareunaan puristamalla veden puoleisella kädellä aukon reuna ja mela yhteen ja tulemalla toisella kädellä melan varresta. Ensin noustaan istumaan takakannelle niin, että painopiste tulee hieman rannan puolelle mutta varotaan rikkomasta melaa, ja siirretään jalat maihin. Kajakkiin mentäessä tuetaan samalla lailla melasta, istutaan ensin takakannelle, nostetaan jalat aukkoon ja siirrytään penkille.
Pieniaukkoisessa kajakissa toimitaan muuten samoin kuin isoaukkoisessa, mutta poistuttaessa noustaan ensin takakannelle istumaan, jotta voidaan koukistaa jalat nousua varten. Pieniaukkoiseen kajakkiin mentäessä istutaan ensin takakannelle ja siitä pujotetaan jalat kajakin sisään ja sitten siirrytään istumaan.
Heti rantautumisen jälkeen on huolehdittava kalusto ja varusteet pois aaltojen ulottuvilta. Aallot voivat hakata kaluston rikki tai viedä mennessään eikä luodon tai saaren lähettyvillä ole aina ystävällistä melojaa tai veneilijää, joka toisi karanneen melan tai kanootin takaisin rantaan. Karanneen kaluston hakeminen uimalla voi olla vaarallinen uhkayritys, sillä tyhjä kanootti liikkuu nopeasti tuulen mukana.
On kohteliasta auttaa toisia rantautumisessa ja vesille menossa. Ryhmän vetäjä varmistaa aina ryhmän jäsenten turvallisen rantautumisen ja vesille pääsyn.
Laatija: Pekka Kuha/14.11.99